Seenaa Magaalaa Shaashamannee

Shashemene (Shaa-shee-mane jedhamee dubbifama) magaalaa bara 1903 E.C, Naannoo Kibbaa Naannoo Oromiyaa keessatti magaalaa guddoo Finfinnee irraa tilmaamaan km 250 fagaattee hundeeffamtedha.

Shaashamanneen magaalota durii Itoophiyaa keessaa tokko yoo taatu Magaalaa guddoo zoonii Arsii lixaa ta’uun tajaajilaa turteetti.

Bakki magaalaan shaashamannee itti argamtu daandii daldalaa qaxxaamuraa irratti argamuun isaa uumamuu isaa qofa osoo hin taane guddina saffisaa isheef gahee olaanaa qaba.

Ijaarsi daandii gara magaalattii fi karaa magaalattii gara naannoo adda addaa kibbaatti geessu magaalattiin wiirtuu daldalaa fi raabsaa guddaa oomisha qonnaa fi industirii lamaanuu taasiseera (Getahun Benti 1988 fi Gunilla Bjeren, 1985).

Haala kanaan magaalattiin akkamitti maqaan iddoowwan magaalattii keessatti argamanii akka bayeef yoo ilaallu.Gabaa Alelu (Korre Roggichaa), magaalaa Shaashamannee har’aa irraa gara dhihaatti km13 fagaatee argamu, giddu-gala daldalaa daldaltoota fageenya dheeraa ta’ee tajaajilaa ture.

Sababa madaa nageenyaa fi tasgabbiitiin haalli guddina magaalattii daangeffamus wiirtuuwwan gabaa kibbaa keessaa tokko turuun ishii ni beekkama.

Inkorporeeshinii booda Alelu buufata waraanaa ta’ee filatamee bakka kana akka wiirtuu gabaa qofa osoo hin taane wiirtuu bulchiinsa naannoo naannoo sanaatti fayyadamuu eegale.

Kana malees Harufaan nagaa fi tasgabbii qabu daldaltoota naannoo kibbaa adda addaa irraa dhufaniif iddoo barbaachisaa ta’ee tajaajilaa ta’ee mul’atee suuta suutaan gara gabaa daldaltoonni kibbaa bakka adda addaa irraa dhufan meeshaalee daldalaa adda addaa itti wal jijjiiran.

Sochiin daldalaa Harufaatti taasifamu suuta suutaan dabalaa dhufee kan Aleelu (Korree Roggichaa) caalaa socho’aa dhufe.

Sochiin daldalaa dabale kun xiyyeeffannoo qondaaltota Aleeluu hawwateera.

Bakki haaraan maqaa Aleeluu (Alelu haaraa) kan moggaafame yoo ta’u, Aleeluu durii (Korree Roggichaa) ammoo Aleeluu Mooftuu (Aleeluu durii) jedhu fudhate.

Taateen kunis bu’uura magaalaa Shaashamannee akka ta’e amanama.

Giddu-galli quubsuma magaalaa adda addaa lama, tokko Aleelu haaraatti, inni kaan immoo naannoo Harufaatti uumame (Bent, 1988; odeeffattoota 1,3,4; Katabo, 1999). Akka duudhaatti, qubsiistota qajeelchitootaa keessaa tokko fi kanneen gurgurtaa irratti bobba’an dhugaatii fi nyaata naannoo sanaa giiftii beekkamtuu maqaan ishee Shaashee jedhamtu tokko turte.

Akka odeeffattoonni keenya jedhanitti, Shaasheen waggoota jalqabaa qubsuma magaalaa uumamtee ganda sana keessa jiraachaa akka turte amanama.Maqaan magaalattii Shaashamannee jedhamtu giiftii Oromoo beekamtuu “Shaashee” jedhamtu irraa kan argame yoo ta’u, isheen Buufata Boqonnaa beekamaa ta’e hojjechaa turte

naannoo sanatti ‘Mana’ jedhamuun moggaafame. (Madda: Jaarsolii Naannoo).

Daldaltoota Shaashamannee keessa darbaniif “Bookaa fi Farsoo” fi wantoota akka nyaataa jiran dhiyeessuun ishee .Jechi “Shaashamannee” jedhu kan madde maqaa dubartii kanaatiini. Sunis afaan sidaamaatiin “Shaashee Mine” kan “Afaan Oromo “hiikni isaas “Mana Shaashee” jechuudha.

Yeroo booda maqaan Shaashee jedhu gara Shaashamennee, (Mana-Shaashee –jechuunis. Mana Shaashee’s) ta’ee guddate.

Maqaan Shaashamannee maqaa magaalaa fi aanaa magaalattiin keessatti argamtu ta’e (odeeffattoota 1, 2, 3, Katabo, 1999).Shashemene is magaalota yeroo isaa mirga qaban muraasa keessaa bara 1935/ 1935 irraa eegalee bulchiinsa magaalaa mataa isaa akka qabaattu 36, fi maastar pilaanii bara 1996 irraa eegalee kan hojjetame yoo ta’u, bal’ina lafaa waliigalaa hektaara 17,119 kan uwwisudha yeroo sanatti.Waggaa lama lama dura bulchiinsi magaala ammaa kun guddina magaalattii saffisiisuun gaaffii jiraattotaa deebisuuf tarkaanfii kutannoon kan fudhate yoo ta’u, wiirtuuwwan magaalaa saffisaan magaalaa guddachuu naannoo Oromiyaa keessaa tokko ta’ee gara gandoota 17 hanga dhuma bara 2015 Shaashamannee rifoormiidhaan kutaalee 4 fi aanaalee  12 tiin gurmooftee jirti,baay’ina ummataa waliigalaa 658,557 fi uwwisni bal’ina lafaa hektaara 50,385.9 qaba.

Magaalonni xixiqqaa afran (4) Allachee, Bishaan Gurraachaa, Haruufaa fi Malkaa Sirbaa dha.

Tokkoon tokkoon Kutaa magaalaa- jalatti aanaalee sadiitu jira.

1. KutaaMagaalaa Alache :- Awaashoo, Melkaa Baddeessaa fi Diida Boqqee.
2. KutaaMagaalaa Bishaan Gurraacha :- Togaa, Habaas fi Algii Rimaa.
3. KutaaMagaalaa Haruufaa :- Aleelu, Bulchaanaa,fi Majaa Dammaa.
4. KutaaMagaalaa Malkaa Sirbaa :- Eddoo Leenca, Karaa Fiillicha fi Buttee Fillichaa.

Laggeen afur (Laaftuu, Malkaa Odaa, Gogettii fi Eessaa) magaalattii keessaa gara Haroo Shalaatti yaa’u.Dhadhaa baan laga guddicha kan biraa ta’ee aanaa Shashemene fi Nageellee kan daangessuudha. Haroo Habas kan Hawaasaa fi Magaalaa Xiqqaa Bishaa Gurachaa Kibbaatiin. Giddugalaa fi geejjibaa godina Arsii lixaa ta’uun tajaajila jira.

Kaartaa Daangaa Kutaa Magaalota fi Qubsuma Agarsiisu.

Akka labsii irra deebiin hundeeffama magaalota Mootummaa Naannoo Oromiyaa fooyya’e lakk.195/2008 baheen Shaashamanneen sadarkaa bulchiinsa Riijiyoo qaba.

Kutaalee Magaalaa afur (4) jechuun kutaa bulchiinsa Allachee, Bishaan Gurrraachaa, Haruufaa fi Malkaa Sirbaa. Bal’ina lafaa waliigalaa gara hektaara 50,386 kan uwwisudha.

Fageenyi laftaa Kaabaa hanga Kibbaatti bakka daangaa magaalattii gara km 40 yoo ta’u, Bahaa hanga Dhihaatti ammoo gara km 41 dha.Bocni  dheeraan gara karaa Hawaasaa gara finfinneetti qaba.

Shaashamanneen kan bultu karaa naannoo Oromiyaa labsii hundeeffama bulchiinsa magaalaa lakk. 65/95 jalatti tumameeni. Bulchiinsi magaalotaa gurguddoo sadarkaa lama qaba.Sadarkaan ol’aanaan mana maree bulchiinsa magaalaa yoo ta’u, itti gaafatamummaa kenniinsa tajaajilaa, maallaqa bulchuu, fi bulchiinsa. Sadarkaan bulchiinsa biroo Magaalota xixiqqaa fi Godinaalee ti. Kutaan bulchiinsaa gadi aanaan, aanaalee manneen jireenyaa mootummaa dabalatee dhimmoota naannoo bulchuu, hawaasa sochii misoomaa keessatti sochoosuu, fi dhimmoota hawaasummaa fi nageenyaa irratti itti gaafatamummaa qaba.

Argama.

Shaashamanneen argama guutuu ta’een kan argamtu yoo ta’u, tilmaamaan qindoomina teessuma lafaa 70 08’ 51’’N hanga 70 18’ 19’’N latitude fi 380 32’ 43’’E 380 41’ 07’’E longitude qaba.Bakka wal-bira qabamee yoo ilaalamu, wal bira qabamee yoo ilaalamu, Baha Afrikaa sulula xiinxamaa baha Afrikaa keessatti fageenya km 250 kibba Finfinne  irratti karaa guddaa “Trans-African High Way” irratti argamti.

Kibba Nageellee Arsii irraa fageenya km 17, Kofele irraa gara Lixaatti 25km, Ajjee irraa gara Bahaatti fageenya km 30, Wendo- Genet irraa gara Kaaba Dhihaatti fageenya km 17,  fi Hawaasaa irraa gara Kaabaatti km26 fagaattee argamti.

Shaashamannee akka bakka walqunnamtii fi bakka ka’umsa gara Kibba biyyattii (i.e.Hawaasaa-Diilla-Mooyyalee, Kofalee-Dodolaa-Roobee, Ajjee-Halaabaa-Wolaayitaa Sooddoo-Arbaamincii, Wondoo Gannat fi naannoo aanaa Shashamannee birootti tajaajila. Bakki bakka walqunnamtii turiizimii godina kibba biyyattii bakka turistii daawwataniif Fageenya giddu galeessa irraa, iddoowwan turistii beekamoo ta’an Hawaasaa 26km (yeroo konkolaachisaa giddu galeessaan daqiiqaa 38), Arba Minich km 246 (yeroo konkolaachisaa giddu galeessaan sa’aatii 3 daqiiqaa 41), Wondoo Gannat Natural Spring 19km (yeroo konkolaataa giddu galeessaan daqiiqaa 31), Haroo Habas

26km irratti (yeroo konkolaachisaa giddu galeessaan daqiiqaa 38), Paarkii Biyyoolessaa Gaara Baalee irratti

155 (yeroo konkolaataa giddu galeessaan sa’aatii 2fi daqiiqaa 33), Paarkii Biyyoolessaa Abidjatta-Shalla 47km (yeroo konkolaachisaa giddu galeessaan daqiiqaa 50), Langano Lake Lodges fi hoteelota 53km (yeroo konkolaataa giddu galeessaan daqiiqaa 52),

Odeeffannoo Hawaas Dinagdee Magaalaa Shaashamannee 

Odeeffannoo Hawaas-Dinagdee Shaashamannee hoggansa Bulchiinsa magaalaa Shaashamannee waliin qophaa’ee Faayinaansii fi Misooma Diinagdee gurmaa’ee piroofaayilii jalqabaa akka sanadaatti Adoolessa bara 2007  daataa fi sochiiwwan bara 2005-2006  Profaayilli lammaffaan sanada bara  2009  Sanadni kun daataa fi sochiiwwan bara 2007-2008  jechuun ni danda’ama kan uwwifame yoo ta’u, piroofaayilii sadaffaan sanada Bara 2011 sanada Bara 2013  Sanadni kun daataa fi sochii yeroo sanaa jechuun ni danda’ama kan uwwifame ture 2011-2012  Profaayilli shanaffaan sanada Bara 2015 Sanadni kun daataa fi sochiiwwan bara 2013-2014 ti

Waggoota shanan darban (2007, 2009, 2011, 2013 fi 2015) irratti hundaa’uun, piroofaayilii ja’affaan, kan qophaa’e 2017 sanadichi odeeffannoo baroottan 2015-2016. Dabalataanis piroofaayilii shanaffaa darbanii fi kan jahaffaa , piroofaayilli sun sanada ture bara 2017 sanada kanaan uwwifameedha.

Walumaagalatti odeeffannoowwan bara  2015-2016 yeroo ragaan magaalattii itti sassaabameedha. Kunis ( jecha itti fayyadama lafaa fi karoora magaalaa yoo ta’u kunis Regio (naannoo) fi polis (Magaalaa) irraa kan ijaarame dha,naannoo magaalaa guddittii, kan naannoo guddaa keessatti misoomaaf humna sochootuu of danda’ee tajaajilu).Maddoonni ijoo /daataa jalqabaa fi sadarkaa lammaffaa sanadoota kana qopheessuuf itti fayyadaman irraa argaman dhaabbilee ijoo kanneen akka Fayyaa, Barnoota, Faayinaansii, Kominikeeshinii Mootummaa, Intarpiraayizii dhiyeessii bishaanii, Waajjira Dhimma Hojjetaa fi Hawaasummaa, Bulchiinsa Magaalaa fi kkf dha.

Mootummaan naannoo Oromiyaa karoora yeroo dheeraa, gidduugaleessaa fi gabaabaa kan waggaa baafatee hojiirra oolchaa jiruun fayyadamummaa uummataa gama misoomaa, nageenyaa fi bulchiinsa gaariitiin bu’aawwan gurguddoo galmeessisaa turee jira. Keessattuu; mul’ata yeroo dheeraa badhaadhina lammilee mirkaneessuuf karoorri imala badhaadhinaa waggaa kudhanii (2013-2022), kan waggaa shanii (2013-2017) bahee hojiirra ooluu ergii jalqabamee waggoottan afur xumuramanii jiru.

Karoorri imala badhaadhinaa waggoottan aftran darban kana keessatti raawwachaa ture gaaaga’ama garaa garaa uumamaa fi nam-tolchee keessa taa’uudhaan yeroo itti hojiin raawwatamaa ture yommuu ta’u; milkaa’innootni gama kanaan argamaniis kan abdii guddaa namatti horaniidha.

Haa ta’uutii, rakkoo akkanaa keessa taa’amee hojii hojjetamaa turee fi fayyadamummaa ummataa mirkanaa’aa dhufeen abdii guddaa horachuun keenya waan tokko ta’ee; haala qabatama siyaasa dinagdee addunyaa, rakkoo nageenyaa naannoo keenya keessatti mul’achaa jiru, rakkoolee umamaa garaa garaa qaqqabaa jiranii fi kkf ilaalcha keessa galchuun sadarkaa itti KIB qabame raawwate madaaluudhaan karoorri bara 2017 akka waajjira Kantiibaatti akka qophaa’u ta’ee jira.

Qophiin karoora kanaas haala kallattii waliigala akka Magaalaatti karoorri kun itti qophaa’uu qabuun hordofamee kan qophaa’e yommuu ta’u; hundaa olitti raawwii waggootan afran darbee sirriitti xiinxaluudhaadhaan humna, dandeettii fi beekumsa qabatamaan jiru gidduugaleessa karaa taasifateen kan bara itti aanuu qopheessuuf yaalameera.

karoorri bara 2017 qophaa’e kun seensa, ergama, mul’ata fi duudhaalee mana hojichaa, xiinxala haalaa, xiinxala raawii karoora baroottan  dabrbanii, rakkoolee gurguddoo raawwii karooraa keessatti adda bahanii fi kallattii karoorichaa, galmoota tarsiimawaa fi hojiilee gurguddoo karoorfaman,sirna hordoffii, fi gamaggamaa karaa qabateen kan qophaa’e haala armaan gadiin dhiyaateera.

 

 

Shaashamanneen, magaalaa Oromiyaa keessatti argamtu, seenaa, aadaa fi dinagdee guddaa qabduu dha. Magaalaan kun karaa Finfinnee-Moyyaalee irratti kiilomeetira 250 irratti kan argamtuu fi kutaalee magaalaa afur aanaalee 12 fi bal’ina lafaa wontaa ykn gaashaa 52 yommuu ta’u, iddoowwan daldalaa fi tuurizimii biyya keessaatiif kan alaatiifis mijattuu fi bu’uura guddaa kan qabduu dha.

Qabxiiwwan Dinagdee

Shaashamanneen iddoo quunnamtii guddaa ta’uun daandiiwwan shanan qabduun ummattootakan walqunnamsiiftuu fi giddugala daldalaa ta’uudhaan dinagdee naannichaa keessatti shoora guddaa taphatti.

• Qonna: Shaashamanneen lafa qonnaaf mijataa qabdu; buna, midhaan akka qamadii, garbuu, boqqoloo, dinnicha ykn mosee,Boloqqee xaafii fi midhaan zayitaa oomishamuun magaalaa kanaaf galii guddaa kenna.
• Daldala fi Gabaa: Gabaa Shaashamannee keessatti midhaanii fi meeshaalee gara garaa ni gurguramu. Kana malees, daldalli xixiqqaan magaalichaa dinagdee naannoo ishee jabeessuu irratti hojjataa jira.
• Tuurizimii: Keessumaa seenaa fi aadaa ishee addaa irratti hundaa’uun, tuuristoota biyya keessaa fi alaa Shaashamanneetti hawwatamuun galii dabalataa uuma.

Magaalaan Shaashamannee seenaa siyaasaa keessatti iddoo olaanaa qabdi.

• Siyaasaa Naannichaa fi Federaalaa: Shaashamanneen Oromiyaa keessatti argamuu qofa osoo hin taane; mirga ofiin of bulchuu naannichaa fi federaalizimii Itoophiyaa keessatti bakka guddaa qabdi.
• Lammiilee fi Sochii Hawaasaa: Magaalaan kun yeroo baay’ee mariilee hawaasaa akkasumas lammiilee sabummaa fi siyaasaa gara garaa keessatti bakka guddaa qabaatte. Sochiilee hawaasaa magaalichaa keessatti gaggeeffaman, fedhii fi yaada ummata naannichaa ifatti mul’istuu dha.

Aadaa fi Duudhaa Badhaadhaa

Shaashamanneen iddoo aadaan gara garaa walitti dhufanii jiraatan.

• Hawaasa Raastafarii: Hawaasni Raastafarii, lafa mootii Haayile Sillaaseen arjoomame irratti bu’uureffachuun, Shaashamanneetti aadaa fi amantii isaanii babal’isan. Kunis Shaashamannee iddoo addunyaa irratti namoota hawwachiiftu taasise.
  

  Haala Siyaasaa

  Aadaa Oromoo: Sirboota Oromoo, ayyaanota akka Irreechaa, fi sirni  gadaa hawaasaa Shaashamanneetti boonsaa fi badhaadhaa dha.

• Amantii fi Jiraachu Waa Hundaaf: Shaashamanneen Kiristaanotaa, Muslimoota, fi amantoota gara garaaf bakka jireenyaa taatee, aadaa fi amantiin gara garaa waliin jiraatanii dha.

Rakkoo fi Carraalee Guddinaa

Shaashamanneen guddina saffisaa keessa jirtuu fi haalli jireenya hawaasichaa sadarkaa ol’aanaa irra jiraatus, rakkinoota hedduu qabdi:

• Rakkoo Misoomaa: Guddinni saffisaa rakkoo mana jireenyaa fi tajaajila hawaasaa irratti dhiibbaa uuma.
• Rakkoo Siyaasaa: Sochiilee siyaasaa kanaan dura uumameen dinagdee fi carraa magaalattiin har’a irra gahuu dandeettu irraa duubatti harkisuu.

Garuu, carraa guddaan magaalichaa abdii nama eegu:

• Hojii misoomaa irratti xiyyeeffachuun
• Tuurizimii guddisuun
• Barnoota fi tajaajiloota hawaasaa fooyyessuun Shaashamannee bu’uura dinagdee cimaan guddisuu danda’a.

Xumura

Shaashamanneen magaalaa dinagdee, siyaasa fi aadaa walitti fidan dha. Seenaa ishee cimsattee fi dinagdee babal’ifachaa, akkasumas aadaa addunyaa waliin walitti fiduun gara fuulduraatti guddachaa jirti. Shaashamanneen fakkeenya guddaa biyya Itoophiyaa keessatti taatee, qooda guddaa taphachaa jirti.